Bordercollie Oko: Oko - teräväpäinen poika

Tulimme sittenkin pikavisiitille kotiin vielä myöhään eilen illalla. Eilinen päivä järvellä oli niin kuuma, että oli pakko päästä saunaan vaikka keskellä yötä. Pyykit ovat kuivamassa ja ajattelimme lähteä kohtapuolin kiertämään joko Prospektorin tai Piispanojan lenkin.

Ja sitten niihin Okon kuulumisiin. Tänä aamuna Oko toi ilmiselvästi esille halunsa tehdä oppimiaan juttuja ja opetella lisää. Se "ikään kuin vaati", että nyt "opiskellaan eikä leikitä". Molemmat teimme Okon kanssa "juttuja", sillä olemme ajatelleet, että on vain hyvä, jos Oko tekee molempien kanssa samat asiat. Leikittiin tänne-, etsi-, paikalla-, istu- tassu-, istu hyppää-, tuo pallo-, tuo pallo-jätä-, odota-, viereen- ja vieressä-juttuja ja kaikki onnistuivat nappiin. Nyt pitäisi keksiä hieman toisenlaisia touhuja lisäksi, sillä intoa uuden oppimiseen on tullut tosi paljon. Pitäisi siirtää näitä juttuja ulos, mutta kun siellä ovat ne "seireenit" - nimittäin autot! Olisi mentävä niin korpeen, ettei autojen ääni kuuluisi, mutta siellä taas on niin paljon uusia hajuja ja muita tutkittavia juttuja, joten mahtaako opetteluun riittää intoa. No, katsellaan, luultavasti Kitkalla, kun saamme tontin aidattua verkolla, voimme siirtää juttuja ulos.

Ja on Oko oppinut hyvin tärkeän asian - ja ihan vahingossa. Niin paljon kuin me olemme yrittäneet monenmoista konstia remmiramboilun lopettamiseksi tuloksetta, niin nyt ne loppuivat ihan vahingossa. Hah! Vaari oli joku aika takaperin pissalenkillä Okon kanssa ja yleensä Oko aina silloin loppumatkasta aloitti ramboilut remminsä kanssa. Vaari oli kyllästyneenä vetänyt keuhkonsa täyteen ilmaa ja puhaltanut "joko taas alkaa ramboilut" -huokauksen ja sekös kävi Okosta pahalle, vaikka vaari ei edes ollut henkäissyt Okoon päin. Oko oli tullut vaarin jalkojen juureen pyytämään hellittelyä ja sen jälkeen remmiramboilua ei ole esiintynyt. Siis kerrasta poikki, kukapa olisi uskonut! Joskus se innoissaan saattaa ottaa remmin suuhunsa, mutta heti kun sille sanoo soo, soo, niin se lopettaa homman tyystin. Toinen uusi asia on tuo istu-hyppää, jolloin Oko pyydetään istumaan eteen ja sitten hyppäämään kohti. Tämän se oppi hetkessä, sillä tuo vasten hyppääminen on tosi kivaa, kun saa vielä halitkin kaupan päälle. Oko on myös oppinut "nosta jalkaa"-käskyn, kun laitetaan valjaita tai otetaan valjaat päältä pois. Sitä myös olemme ihmetelleet, miten Oko antaa mielellään laittaa veneilyliivit ylleen. Olemme "järkeilleet", että se on hoksannut veneilyliivien erikoisen värin ja yhdistää meidän oranssit veneilyliivit omaan liiviinsä ja toteaa mielessään, että kun kerran noillakin on, niin miks ei minullekin. Nimittäin uutta Back on Track -loimeaan se vielä hieman karsastaa. Se köllöttelee sen päällä, mutta ei mielellään anna laittaa sitä kokonaan päälleen. Emme ole pakottaneet, vaan ajattelemme, että hiljaa hyvä tulee. Oko on niitä kavereita, jotka eivät tykkää "väkisin" laittamisesta, vaan sellaisesta toiminnasta Okolle tulee pelon tunne ja se haluaa pakoon tuollaisesta tilanteesta. Paljon parempi tapa toimia Okon kanssa on suostuttelu. Nyt Oko hyppäsi jo ihan innoissaan veneeseen, eikä yhtään tarvinnut kierrellä veneen ympärillä. Verkkoja soudettaessa se pötkötteli minun jalkojeni juuressa ja näki Ruususen unia.

Ja sitten lopuksi kuvasarja viime viikon touhuista. Kuvia on tosin kymmeniä ja taas kymmeniä, mutta niitä katsellaan ja laitellaan sitten joskus lisää.