Oko tänään 7 kk

Meidän kullanmurumme täyttää tänään peräti 7 kk. Onnea Oko-kulta! Kyllä aika rientää ja kyllä on Okokin muuttunut paljon tänä aikana. Kun noudimme sen, se oli marsun kokoinen (hmm, en ole varma miten isoja marsut ovat), mutta nyt Oko on saavuttanut jo rotumääritelmän mukaisen mieskorkeuden. Oikeastaan en osaa verrata sen kokoa mihinkään, kun en ole täällä aikuisia bordercollieita nähnyt ja Fredin ja Sirun näkemisestä on niin pitkä aika, että mielikuva aikuisen koiran koosta on hieman hämärtynyt. Mutta upean pojan Siru ja Fredi meille puuhasivat. 

Tämä on Okon tyypillinen asento silloin, kun sitä

alkaa "kehtuuttaa" tai leikityttää. Sisällä se hamstraa

tennispallot etukäpäliensä väliin ja ulkona lumiköntit tai turvakon

Tänään naksuttelimme aamulla esineiden erottelua ym. juttuja. Kävimme hakemassa Lapin Kansan Kuukkelin lehtilaatikosta ja sitten olikin Okon ensimmäisten torkkujen aika. Tunti sitten tulimme "melkein" Laanilan lenkiltä eli käännyimme ympäri noin vajaa kilometri ennen Laanilaa, sillä näytti, että Oko alkaa väsyä. Eilen kiersimme koko lenkin ja se saattoi vielä painaa pojan pohkeissa. Lenkit Okon kanssa ovat vielä jonkin verran "haasteellisia", sillä autoja on edelleen kytättävä, tosin tänään (kop, kop, kop) meni jo hieman paremmin kuin monena muuna päivänä. Halti tuli Tuomon kanssa vastaan, kun lähdimme päivälenkille. Voi sitä hännän huiskutusta ja leveää hymyä, minkä Halti meille soi. Säälitti vähän, kun näytti sille, että se olisi halunnut lähteä Okon mukana kanssamme lenkille. Juttelimme hetken Tuomon kanssa ja hän kertoi, että Halti oli illalla aivan väsyksissä eilisestä lenkistä. Varmaan lenkki tuntui Okossakin. Kun tulimme kotiin, Okon tassut olivat kuraiset ja ehkä mahan alustakin. Veimme sen pesuhuoneeseen ja suihkutimme jalat ja vatsan alustan nyt ensimmäistä kertaa. Ensin se vähän laittoi hanttiin, mutta sitten se taisi ihan tykästyä suihkutukseen. Ihan hyvin antoi kuivata ja nyt sitten köllöttelee puhtaana poikana päiväunillaan. Täällä kevät tuli rytinällä, teillä virtaa vesi puroina ja lämmintä varjossa on + 7 astetta. Ei siis ihme, että koiralla jalat kuraantuvat. 

Oko on hieman takakorkea johtuen siitä, että se ei ole

ainakaan vielä oppinut oikeanlaista seisonta-asentoa.

Eikös oikeanlaisessa seisonta-asennossa jalat ole taaempana?

Okolta ihmisten ohitukset sujuvat ihan hienosti eli Oko ei enää kerjää jokaista vastaantulijaa taputtamaan sitä, mutta jos joku osoittaa halua taputteluun, poika on oitis ikionnellinen saamastaan huomiosta. Murkkuajasta kertoo jalan tiheä nostaminen ja merkkailu. Joillekin koirille pitää ärhennellä oikein tosissaan ja joidenkin kanssa ollaan lähes ylintä ystävää. Ääni pojalla on jo kumea äijän ääni, ei mikään vauvan vikinä. Silti lenkilläkin pitää välillä tulla hakemaan haleja ja minusta se on aivan ihanaa! 

Tämä on Okolle aika tyypillinen asento, tosin

lenkillä kävellessä sen häntä heiluu ja silloin kun se on

oikein tohkeissaan, häntä saattaa kiertyä ylös kipparaan

Oko on tosi mainio siinä mielessä, että se syö mitä vain. Nyt se himoitsee hedelmämysliä. Turvotan itselleni myslihiutaleet joko maidossa, mehussa tai vedessä. Tänään laitoin appelsiinimehussa ja sekin maistui Okolle, hih. Banaani on pojan herkkua, samoin appelsiini, mandariini, omena, jätski, vaahtokarkit, hilla, kermavaahto, mustikat ja letut. Tosin näitä herkkuja saa vain pikkuriikkisen maistella. Myös korput ovat kova sana, kun ne ratisevat niin kivasti hampaissa. 

Haltin mamma toi Okolle Oscarin puuroainesta. Olen siitä tehnyt kerran jauhelihan kanssa puuroannoksen ja tänään ajattelin tehdä uuden satsin. 
Olen tehnyt puuroa myös Myllyn Paras ohra-riisistä samalla, kun teen siitä meillekin ruokaa. Okolle annan yleensä ruuaksi vähän puuroa, nappuloita ja kananmunan tai lusikallisen öljyä. Lisäksi namipaloina Oko saa broilerin kevytnakkia ja Reinbowin vähänsuolaista juustoa. Jostain syystä Oko ei enää välitä piimästä, mutta maustamaton jogurtti ja viili ovat sen mielestä hyvää.

Tämän kuvan vaari otti omalla kamerallaan zoomaten

sen kaukaisuuteen. Nuo taustalla olevat tunturit ovat

Norjan puolelta, sieltä Näätämön ja Neidenin takaa