Kevättä rinnassa Okollakin

Joo, joo, Oko alkaa esittää miehisyyden merkkejä tai sitten sillä on kevättä rinnassa. Se nimittäin tykkää pissata Haltin pissan päälle ja silloin nostetaan jalkaa oikein reippaasti. Muuten sojotetaan vielä puoliksi tyttöjen tapaan. Halti on siinä mielessä jännä vanha rouva, että se pissii kuin pojat, ihan naurattaa katsella. Minä luulinkin sitä pissaamisen perusteella pojaksi, sillä en muista nähneeni sellaista tyttökoiraa, joka nostaisi jalkaa pissatessaan. 

Tennispalloleikit ovat ulkonakin mieluista puuhaa

Eilen oli mukavan aurinkoinen päivä. Haltin piti olla kotosalla Marjon tyttären hoidossa, mutta kun päivällä kävelimme pyörätietä Etelärinne II:een, niin Halti nosti tarhassaan sellaisen ulinan ja haukunnan, että oli ihan pakko käydä sitä taputtelemassa. Halti kuulee noin 70 - 100 metrin päähän meidän äänemme ja silloin "kutsuminen" alkaa. Olisimme ottaneet sen lenkille, mutta missään ei ollut talutinta näkyvissä. Sitten illan edellä (noin klo 17) toistui sama homma. Halti ulisi, vinkui ja haukkui pihassa ja kun lähdimme menemään kohti sen kotia, se juoksi vastaan häntä heiluen, oli irti pihassa. Marjon tytär tuli ulos katsomaan, mikä hätä Haltilla on ja lupasimme ottaa Haltin lenkille mukaan, veimme sen sitten paluumatkalla takaisin. Oko viihtyy aivan hyvin Haltin seurassa. Välillä se yrittää houkutella Haltia leikkiin, mutta Halti ei osaa leikkiä, vaan kävelee arvokkaasti Okon houkutuksista huolimatta. 

Iltayöstä ainakin täällä oli upeat revontulet. Vihreät. En ole koskaan puolen yön maissa nähnyt Suopunkitiellä niin paljon ihmisiä, kuin oli viime yönä ihastelemassa revontulia. Yritin ottaa valokuvia, mutta tuli pelkkää mustaa ja pieniä valopilkkuja, talojen ja katujen valot häiritsevät. 

 Tämä ulkolelu on tarpeen silloin, kun Oko 

haluaa heittäytyä Rajaseudun Ramboksi

Välillä sitten kävellään näin hienosti häntä heiluen

Tänä aamuna herätessä oli aurinkoista, sitten pilviverho kulki taivaan kannen yli ja heitti muutaman lumihiutaleen ja taas taivas selkeni aurinkoiseksi. Marjo soitteli ja sovimme, että hän tuo Haltin meille puolilta päivin töihin mennessään. Minä menin vastaan ja kun Halti näki minut, se juoksi turkki hyllyen luokseni, oli ihan mielissään kun tiesi, että pääsee Okon kanssa lenkille. Kävelimme yhdessä noin 7 km, aamulla olimme käyneet jo Okon kanssa postilenkillä. Aamulla teimme myös naksutusharjoitukset. Täällä sisällä Oko toimii juuri niin kuin pitääkin, mutta ulkona "vietit vievät". Kertasimme aamulla "paikalla", "tassu", "odota", "etsi", "tuo tyttö mummolle", "tuo pallo mummolle", "miten tyttö laulaa", "vieressä" ja "kosketa frisbitä" -juttuja. Uutena/vanhana kertasimme "ei"-kieltoa siten, että laitoin nakinpalan lattialle ja kun Oko tuli noin metrin päähän sanoin "ei, istu". Sitten hetken päästä "saa ottaa" -luvalla Oko sai syödä nakinpalan. Tämäkin sujui mainiosti, mutta ei toimi ulkona esim. jäniksenpapanien, hevosen kakkaroiden tai poron pipanoiden kohdalla, silloin on otettava avuksi taluttimesta vetäminen. 

Palloleikin jälkeen "vauva" nukahti pallo kainalossa

Tällä hetkellä molemmat (Oko ja Halti) nukkuvat lenkkiväsymystään pois. Viemme Haltin jossain vaiheessa tarhaan, sillä Marjon mies tulee tänään ja hoitelee sitten Haltia. 

Jos maanantain sää näyttää lupaavalta, lähdemme huomenna Tuulispäälle ja maanantaina käymme pilkillä Tuulijärvellä. Onhan se Okollekin hieman uutta toimintaa, kun saa tulistella ja juoksennella järven jäällä uusissa maisemissa.