Eilen illalla huomasin, että Okolta oli illan kuluessa kadonnut toinen yläkulmahampaista. Yritimme etsiä sitä lattialta, mutta emme löytäneet. Toivottavasti se ei raavi Okon suolistoa, jos poika on sen syönyt. Tänään aamulla päätimme vielä katsoa tämän päivän, jos tuo toinenkin yläleuan kulmahammas jostain ihmeen syystä irtoaisi, mutta tuntui aamulla olevan kiinni kuin naula hirressä. Kävimme päivällä reilun kolmen tunnin ulkoilurupeaman ja nyt illan edellä annoin Okolle ison poron selkäluun, jossa oli vielä pätkät kylkiluita. Salattuja Elämiä ennen Jorma sitten sai napattua tuon vihoviimeisen hampaan. Pesin sen ja ihmettelen, miten pitkät juuret noissa yläleuan kulmahampaissa oli verrattuna alaleuan kulmahampaisiin. No niin, nyt ei sitten eläinlääkäriin tarvitsekaan poikaa viedä, sillä mielestäni kaikki maitohampaat ovat poissa suusta ja rautahampaat pukkaavat pintaan kovaa vauhtia. Ehkä nyt pureminenkin on kohta historiaa.
Eipä tässä tänään sen kummempia ole tapahtunut, samoja juttuja on tehty kuin ennenkin. Ulkona oltiin paljon, sillä pakkasta oli vain - 3 - 4 astetta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti