perjantai 22. helmikuuta 2013

Opettaisimmeko tassun heiluttamista autoille?

Nyt en ole Okosta parina päivänä ottanutkaan kuvia. Jotenkin aika on mennyt siivillä. Okon kanssa on tullut touhuttua sitä sun tätä ja Ivalossa käytiin Kaijan taputeltavana. Olemme kertailleet vanhoja juttuja, opetelleet kosketusalustaa naksuttimen kanssa. Olemme yrittäneet opettaa nätisti taluttimessa kävelyä - hmmm.... jokseenkin tuloksetta. Ihmisten ohittaminen onnistuu suhteellisen hyvin, mutta sitten, kun lenkillä tulee pari "tuttavaa" (= koirista pitäviä ihmisiä, jotka välttämättä haluavat silittää Okoa), niin systeemit ovat taas sekaisin eli tuon jälkeen kaikkien pitäisi Okon mielestä silitellä sitä. 

Pissikäyntejä pitemmillä lenkeillä käymme kolme kertaa päivässä. Aikataulukin on jo iskostunut Okolle päähän. Ensimmäiselle lenkille lähdemme noin klo 9.30 - 10.00, toiselle lenkille noin klo 13.00 ja kolmannelle lenkille n. klo 18.00. Näistä lenkeistä tulee yhteensä matkaa noin 6 - 8 km. Joskus rutiiniin tulee poikkevuuksia, esim. jos on oikein kaunis ja mukava sää, silloin lähdemme päivällä pidemmälle lenkille ja olemme ulkona tuntikausia. Tällaisina päivinä lenkkien yhteenlasketuksi pituudeksi saattaa tulla jo noin 10 km. Lenkkien välillä Oko yleensä ottaa pienet tai pidemmät nokkaunet ja siiten leikitään. 

Tänään olemme aamulla kiertäneet Etelärinne II:n lenkin ja päivällä kappelin kautta Vahtamantielle, Jokostielle ja sieltä postin kautta kotiin. Illalla teemme vielä joko Suopunkitien lenkin tai sitten Etelärinne II:n lenkin. 

Oko kyttää autoja edelleen. Meille on tullut tavaksi sanoa pojalle, että "voi, voi, kun eivät ottaneet sinua kyytiin nytkään". Sanoin vaarille, että sen pitäisi näyttää autoille peukaloa. Siitä vaari innostui, että opetetaan Okoa heiluttamaan tassua autoille. Tuo tosin saattaa olla vaarallista sikäli, että joku voisi ajaa ojaan Okon vilkutuksen takia. Toisaalta tekisi mieli kyllä kokeilla oppisiko Oko vilkuttelemaan. Jännää muuten, että tuo autojen kyttääminen riippuu ihan autojen määrästä. Kun autoja on paljon, kuten esim. kauppojen pihassa ja liikennettä ympärillä, ei Oko ole autoista moksiskaan oli se sitten ulkona tai autossa. Mutta sitten, kun olemme lenkillä ja yksittäisiä autoja ajaa tietä myöten, niin Oko kai luulee, että sen pitäisi paimentaa ne parkkipaikalle. 

Muutamana aamuna Oko on herättyään lähtenyt hipsimään olohuoneeseen ja minä tietysti perässä. Tänä aamuna se teki taas saman tempun joskus seitsemän aikoihin. Kun meinasin lähteä Okon perään, Jorma kielsi. Oko taivasteli hetken hiljaa olohuoneessa ja alkoi sitten haukkua. Taas yritin lähteä, mutta Jorma sanoi "ole ihan hiljaa". Sitten Oko haukahteli, kuunteli hetken, haukahteli taas, kuunteli, haukahteli, kuunteli ja kun kukaan ei tullut olohuoneeseen, poika tuli takaisin makuuhuoneeseen, hyppäsi sänkyyn ja painoi päänsä vaarin kaulalle ja nukahti kuin tukki. Siinä sitten tuhistiin melkein yhdeksään asti. 

Okon liljankukka takapuolessa alkaa hämärtyä, tai ainakin
heteet ovat kasvaneet .... Turkki siis tuuhettu. Ihan
mielenkiintoista seurata. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti