maanantai 11. helmikuuta 2013

Eläinlääkärille asiaa

Okon maitohampaat ovat sitkeässä kiinni. Tänä aamuna Jorma sai viimeisen kolmansista leipähampaista irti eli nyt isot hampaat ovat ok, sen sijaan yläleuan kulmahampaat (maitohampaat) istuvat niin tiukassa, että emme saa niitä irti, vaikka viereen pukkaa jo uutta kulmahammasta. Nyt illalla vielä yritämme, sillä Oko antaa ihan mielellään heiluttaa niitä, mutta kun ne vain eivät liikahda, niin eivät liikahda. Olisivatko jääneet jotenkin "jumiin" kahden uuden puhkeamassa olevan hampaan väliin? Tilaan aamulla eläinlääkärin ja yritän saada sen torstaiksi. Eiköhän eläinlääkäri anna pojalle pienen "humautuksen" ja ota hampaat pois. Samalla hän voisi tarkistaa Okon hampaiston, että kaikki siellä on hyvin. 

Tänään on ollut ihan kivat kelit, pakkasta noin 11 - 13 astetta. Aamulenkillä näimme valkoisen sateenkaaren. En ole koskaan aikaisemmin nähnyt tuollaista. Se oli leveä ja kulki koko taivaankannen yli. Googlasin tietoa ja sainkin selville, että tällaisessa valkoisessa sateenkaaressa pisaroiden koko olisi vain 0,001, kun se väriä heijastavissa sateenkaarissa on huomattavasti suurempi (en muista enää kokoa). Hieno kokemus! Harmittaa vain, kun ei ollut kamera mukana. Mutta koska en saanut tuosta upeasta valkoisesta sateenkaaresta kuvaa, niin laitan tähän muutaman eilen ottamani valokuvan:





Olemme ulkoilleet tänään peräti 3 tuntia, kolme kävelylenkkiä on tehty ja lisäksi pienet pissatuskävelyt pyörätiellä tässä lähistöllä. Huomiseksi on myös lupailtu mukavaa säätä. 

Aamulenkillä Oko aiheutti meille sydänpysähdykset - melkein. Laitoin sille pidennetyn hihnan sillä ajatuksella, että se saisi juosta vapaana ja olisi silti helposti otettavissa kiinni, jos auto tulee. Ja autohan tuli! Tallasin hihnan päälle ottaakseni siitä kiinni, mutta kappas vaan, jostain syystä valjaiden lukitus aukesi ja Oko juoksi hullun lailla auton perään, onneksi pyörätietä myöten. Sitä ei enää näkynyt ollenkaan ja toinen auto oli tulossa. Kutsuimme sitä ja onneksi se juoksi luoksemme ja me melkein kaaduimme sen päälle, ettei se enää olisi lähtenyt toista autoa jahtaamaan. Jos sille olisi käynyt jotain, olisi tullut kerralla kolme vainaata, niin paljon pelästyimme molemmat. En ymmärrä, mikä lukkoon tuli, ehkä nimilapun metallilenkki oli tarttunut kieleen kiinni ja vapauttanut lukon. 

Sain juuri tiedon, että tytär on laittanut koirablogiinsa kuvia. Siirryn heti katselemaan niitä ja sitten saunaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti