keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Herkuttelua, murinaa ja punnitustuloksia

Tänään pakkanen kiilaa, aamulla oli jo - 16 astetta. Kohta on laitettava pojalle nuttu niskaan ja töppöset tassuihin, jos aikoo viittä minuuttia kauemmin olla ulkona. 

Tänä aamuna jo niin tuttuun tapaansa Pekka-Petteri hipsi aamupalalle. Onneksi muitakin ystävällisiä leivänjakajia löytyi tuosta toisesta talosta. Kävin ottamassa kameralla pienen videonpätkän, mutta ihan lähelle en uskaltanut Okoa laskea. 


Tänään Okolla oli "karkkipäivä", se sai tuoreen naudan luun. Oli se hyvää. Yritämme opettaa Okoa luottamaan siihen, että emme halua järsiä tai anastaa sen luuta. Opetamme vain, että se antaa luun meille siirrettäväksi takaisin pyyheliinan päälle ja siinä Oko sitten voi jatkaa syömistään. Luu on Okosta kuitenkin niin herkkua, että pitää juosta pari kierrosta huushollin ympäri luu suussa ja sitten palata taas pyyheliinan päälle sitä syömään. Tänään oli sen elämän toinen luu kaluttavana ja aika siististi poika söi sitä pyyheliinan päällä. Hyvä Oko! Murratakin (kiroilua koiran kielellä????) piti vähän äitimummolle. Herkullista oli, katso vaikka ....



Tänään on kerrattu vanhoja ja uusvanhana asiana opetettu "vierellä" kulkemista täällä sisälläkin eikä vain ulkona. Jos Oko oppisi kulkemaan vierellä hienosti ilman talutinta, se olisi kesän patikkapolkuja ja kalareissuja ajatellen hieno juttu. Toisaalta sen tulee oppia kulkemaan myös hihnassa vetämättä. Harjoittelu ulkona on hankalaa pakkasten takia, sillä eihän tuota kullannuppua raatsi pakkasessa kovin kauan pitää. 

Tänään annan Okolle madotuksen. Sehän on annettava kaksi viikkoa ennen rokotusta ja rokotettavaksi poika viedään parin viikon päästä eli kolmen kuukauden ikäisenä. Luultavasti rokottaminen onnistuu Ivalossa, ainakin minulle kerrottiin, että onnistuu, jos eläinlääkärillä ei ole poroteurastusten valvontaa. Jos on, niin sitten täytyy muutama päivä odotella.  

On se vaan mainio! Kun se on käynyt vaarin kanssa ulkona, niin se juoksee tuulispään lailla minun luokseni ihan kuin kertoakseen mitä sai tehtyä (höh) ja käpertyy ihan jalkoihini odottamaan kiitosta. Siinä sitä on siliteltävä ja kehuttava ihan maasta taivaaseen! Tosi mielelläni minä sitä kehunkin! Nyt illalla pissareissulla se oli riiviöpäällä. Koko ajan joko hihnassa tai minun kengänvarressa/housunpuntissa kiinni. Täytyy antaa pojalle joku esine suussa kannettavaksi, kun se kerran on niin tärkeää hommaa. 

Äsken annoin Okolle matolääkkeen, sen määrä oli sidoksissa pennun painoon. Sekoitimme madotustahnan ruuan joukkon, eikä maistunut kuin hyvälle. Voi minua, kun "höynäytän" pientä!  Kokosin tähän alle punnitustulokset ja näyttäisi sille, että painonnousu on noin kilo viikossa (täytyykin googlettaa onko tuo sopiva, liian paljon vai liian vähän (tuskin sentään):

15.11.2012          paino 5,8 kg
21.11.2012          "        6,2 kg
28.11.2012          "        7,8 kg

2 kommenttia:

  1. Ihania molemmat pojat, siis on kai se Jormakin, en vähättele, hih. Siis kaikki kolme.

    VastaaPoista
  2. Hih, kiitos! Kyllä kaikki pojat ovat mielestäni ihan OK.

    VastaaPoista