Eilen aamulla minut herätettiin tassun ropsautuksella, tänä aamuna sain suukkoja eli heräsin Okon kielen lipaisuihin naamallani. Waude, harvoin sitä enää tässä iässä suukoilla herätellään! Tuleekohan tuosta ihan tapa?
Matka Ivaloon ei sujunut ihan kuin "stromssöössä". Juuri kun pääsimme eläinlääkäriaseman pihaan, Okolta tuli oksennusta putkenaan vaarin makuupussin päälle. Aikaisemmin se ei ole voinut autossa pahoin. Mietimme, olinko antanut sille liikaa ruokaa lähtiessämme, mutta eihän se ollut aikaisemminkaan syötyään voinut autossa huonosti. Jossain vaiheessa Jorma oli tutkinut sen oksennusta ja huomannut siellä pienen kumipalan. Siinä siis syy yrjöilyyn. Aikaisemmin kerran se yökkäsi yöllä ja silloin yrjössä oli kuusenneulasia. Voi poikaa!
Eläinlääkärissä meni hienosti. Oko painoi 8,9 kiloa, oli juuri sopiva (ei lihava eikä laiha, vaan topakan kokoinen), korvat ja sydänäänet Ok ja muutenkin reipas poika. Ei edes huomannut rokotusta, kun söi niin ahneesti nameja kädestäni. Seuraava rokotus on 4 viikon päästä.
Viivyimme reissulla monta monituista tuntia, joten ruoka ja unet maittoivat. Olen itsekin hieman väsynyt, sillä viime yönä poika käänteli ja väänteli vuoteessaan, tuli sängystään lattialle ja köllähti vaatekaapin viereen. Sytytin yövalot ja sanoin pojalle, että "menehän nukkumaan". Oko nousi ja kipusi kiltisti pesäänsä. Taisi kävellä unissaan.
Eilen oli täysin sisäsiisti päivä, samoin on ollut tänään tähän asti. Hienoa!
Tästä päivästä ei tämän enempää ....
Voi sentään pientä. Onneksi sillä on huolehtivat ja rakastavat huoltajat. Kaikkea hyvää teille kaikille.
VastaaPoistaKiitos Marjatta! Okolla ei ollut minkäänlaisia jälkimaininkeja rokotuksesta. Neljän viikon päästä on tehosterokotteiden vuoro. Oko lähettää hännänheilutukset ja terveiset!
VastaaPoistaKiitos terveisistä ja hännänheilutuksesta. Tuntuu ihan mukavalta.
VastaaPoista