Ivalossa

Tänään meiltä menikin puolet päivästä Ivalossa. 

Aamulla Oko herätti minut ensimmäisen kerran jo kuuden aikoihin. Sanoin pojalle, että nukuhan vielä, ja niin poika veteli tunnin unet lisää. Seitsemän aikoihin nousimme ylös, ulos ja pissalle!

Aamupäivä oli samanlaista tohinaa kuin ennenkin. Pakkasta oli ihan liian paljon, - 21 astetta. Ei siellä Okoa kauaa raatsinut pissalenkillä pitää. Täällä sisällä kertailtiin asioita ja vaari opetti Okoa ryömimään. Taisi poika kertaheitolla osata homman, saas nähdä muistaako vielä huomenna. Tein tennispallosta pojalle uuden lelun. Tein palloon viillon ja vaari teki vastapuolelle reijän. Reijästä pujotimme nauhan, johon teimme sisäpuolle solmun ja nauhan päähän lenkin. Tennispalloon laitoin raksuja ja helistelin sitä Okolle ja näytin, miten sieltä saa raksuja ulos. Ei Oko niitä vielä ilman apua saanut, eikä tuo tainnut paljoa merkitäkään, sillä paljon mukavampaa oli ottaa naru hampaisiinsa ja heilutella päätä sinne tänne niin, että pallo pyöri ilmassa pään yläpuolella. Tavoitteenani oli myös opettaa Okoa vetämään pallon pois narun avulla esim. nojatuolin tai sohvan alta. Poika oli niin tohkeissaan uudesta leulustaan, että ei oppi mennyt perille. 

Okon talvitakki on jäänyt auttamattoman lyhyeksi. Täytyy lahjoittaa se jollekin pienemmälle veijarille. Seuraavaksi ostan pojalle aikuisen bortsun loimen, sellaisen kuin Eijan holskuillakin on. 

Iltapäivällä lähdimme Ivaloon kaupoille ja veimme joulutervehdykset Okon ystävälle, Kaijalle. Kaija tykkää Okosta valtavasti ja sanoo, että hän saa jotain uskomatonta voimaa ja mielihyvää sieluunsa, kun saa Okoa silitellä. Sitten menimme Ivalon lentokentälle odottamaan Frankfurtista tänne saapuvaa ystävätärtäni, toimme hänet Saariselälle tänne aika lähelle meitä ja sitten tulimme kotiin. Oko sai Tuijultakin silitykset. Jännää huomata, että Oko on nyt "sisäistänyt" paikkansa autossa. Ja kotiin palaaminen on siitä tosi mieluisaa. Näki aivan selvästi, että reissu kesti liian kauan, vaikka saikin possunkorvaa ym. herkkuja. Ivalossa kävin Culinarista ostamassa ison säkillisen poronluita Okolle purtavaksi. Säkki on ainakin neljä kertaa Okon kokoinen, mutta pienempiä ei ollut. Näin siinä sitten kävi, varastossa on Okolle luita oikein syödä asti. Samalla ostin meille pororyynimakkaroita sekä poro-aurajuustogrillimakkaroita.