Olo on kuin lottovoittajalla

On se vain niin suloista ottaa päiväunet karvapallero kainalossa. Aivan uskomatonta, miten siitä tulee hyvä mieli! Otin tänään Okon kanssa päiväunet lattialla ja Oko oikein tunki naamaansa naamaani vasten. Sille ei tullut mieleenkään purra leukaani tai nenänpäätä. Poika oli niin suloinen, että sydän oli pakahtua!

Aamu meni siivotessa. Tehtiin taas perustellinen siivous. Tässä tohinassa Okolta meni päivärytmi sekaisin ja nukkuminen jäi iltapäivän puolelle. Aika hyvin siivoaminen kävi, sillä vaari ja Oko olivat lattian pyyhkimisen ajan ulkona. Imurointi ei Okoa suuremmin enää innosta, mutta auta ja varjele, jos se huomaa lattiaa pyyhittävän, se haluaa oitis tehdä sen itse! Johtuneeko siitä, että se on "vauvana" nähnyt miten sen pissojen jäljiltä pyyhittiin aina lattiaa ja luulee, että nyt minä ja vaari olemme pissailleet lattialle ja sen on ihan varmasti pyyhittävä lattia. 

Eilen keitteltiin Okolle rustoluita ja irroiteltiin niistä lihat. Tuossa pussissa on juuri sellaisia rustoluita, millaisen pätkän Oko oksensi muutama päivä sitten. Nyt emme uskaltaneet antaa sen kaluttavaksi näitä luita. Aika lihaisia ne olivatkin, reilu puoli litraa muutamasta luusta irtosi lihaa, luut heitimme roskiin. 

Tänään vaari on ulkoiluttanut suurimmaksi osaksi Okon. Kävivät herraporukalla kiertämässä minulta salaa Suopunkitien lenkin ja pari lyhyempää lenkkiä. Minä kävin vain kerran tekemässä pienen pissatusreissun. Huomaa aivan selvästi, miten Oko on halukas lähtemään lenkille. Tämä tietää ihan hyvää kesän kalareissuja ajatellen. Okosta ei ole tule sohvaperunaa!

Vaari on myös vastannut tänään Okon taitojen kertaamisesta. Hyvin ovat sujuneet. Kohta pitää miettiä jotain uusia jippoja sen aivoille, sillä pyyheliinarullan purkaminen käy käden käänteessä. Älypelistäkin se löytää namit, mutta hurjalla tohinalla se käy raapimaan kansia namikuppien päältä, vähempikin vauhti riittäisi. Leluilla on leikitty. Kun olimme syömässä ja poika tuli "norkoilemaan", sanoin sille että "hae pallo". Ja taas hetken päästä poika tuli pallo suussa lähelle eli kyllä se tietää, mikä pallo on!

Oko olisi mielellään barffaaja (vai mitä se raakaruuan syöminen on), sillä se tykkä kaikista vihanneksista, ne tuntuvat olevan suorastaan herkkua. Niistä äiti-mummokin tykkää! Tosin on tunnustettava, että ihan yhtä paljon se tykkää vaarin vihanneksista eli Herkkulenkistä! Siis kaikki käy, mistä olemme todella tyytyväisiä. Oko ei ole kranttu! Se on loistava, kohta juniori -iässä oleva nuori miehen alku. On tunnustettava, että vieläkin olo on kuin lottovoittajalla tuon koiranpennun suhteen!