Jouluaatto on illassa ja Oko-poika nukkuu masuli täynnä kinkkua, porkkanalaatikkoa ym. jouluruokia omien nappuloiden lisäksi.
Tänä aamuna siivosimme "porukalla" ja laitoimme normaalit matot lattialle. Toinen kuvassa näkyvistä matoista sai jo aiemmin kyytiä roskikseen ja tänä aamuna sai myös valkoinen räsymatto saman kohtelun, sillä Oko pullautti sinne suht koht suuren palan eilen illalla syömäänsä rustoluuta. Vaikka matto ei juuri sotkeutunutkaan, en kuitenkaan viitsinyt sitä käydä pesemään, sehän oli poisheitettäväksi suunniteltukin. Nyt emme enää anna pojalle rustoluita (rönttömatotkin loppuvat kohta), vaan jos luita annamme, niiden on oltava kovia. Ei ole mitään järkeä syöttää sille rustoluita, jos se ahneuksissaan nielaisee niin ison palan, että se ei sula pienen pojan pötsissä.
Pakkanen paukkuu noin - 20 asteessa ja tuulee kovasti. Kävin Tuijun kanssa Kaunispään päällä joulurauhan avaamistilaisuudessa klo 12.00. Siellä oli hurjan paljon ihmisiä, vaikka oli kylmä. Joulurauhateksti luettiin myös englanniksi. Lauloimme yhdessä "Maa on niin kaunis". Hyvin pääsimme joulutunnelmaan. Kotiin tultua kävin laittamaan jouluateriaa ja Tuiju tuli meille syömään. Tuiju on koirille allerginen ja jonkun ajan päästä hänen silmiään alkoi kutittamaan ja hänen oli lähdettävä pois. Oko-pojalla on kovat epiteelit! Vaikka siivosimme aamulla kaikki paikat tarkkaan, jotain allergisuutta aiheuttavaa leijaili silti huoneessa vai olisiko Okon tassuhiki tehnyt tehtävänsä.
Oko poika on edelleen suloinen ja ihana itsensä! Se on meidän ikioma kullannuppu, välillä rakas riiviö. Laitan tähän alle vielä pari "kyttäyskuvaa". Tässä ensimmäisessä kuvassa näkyvät sen tällä hetkellä rakkaimmat lelut: "traktorin" kuminen rengas, tennispallo ja frisbi. Näiden kanssa leikimme "kyttäämistä", pyörittämistä, heittämistä, kuljettamista ja kiinni ottoa.
Oko odottaa toista tennispalloa valmiina ottamaan
sen pompusta kiinni.
Tässä kytätäään nurkan takana traktorin renkaan
tai tennispallon heittoa
Leluista puheen ollen Röhkö-possusta tuli vainaa jo viikko sitten. Oko sai purtua korvan irti. Se nähtävästi kulki läpi suoliston, sillä poika ei sitä pullauttanut ulos. Heitimme Röhkön roskiin. Siinä mielessä Röhkö oli hyvä lelu, kun sen ääni pysyi ihan loppuun asti ja Okon oli helppo leikkiä sen kanssa. Täytyy hankkia uusi possu pojalle. Toinen mukava elukka Okon mielestä on kärppä. Olen joutunut ompelemaan kärpän vatsan kertaalleen kiinni, Oko on tehnyt selvää sen vikinästä eli ääntä ei enää tule. Silti kärpällä on kiva leikkiä, kun se on sellainen "lutru".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti